Yhdistyksen perustaminen: opas urheiluseuralle

1. Milloin seura kannattaa rekisteröidä

Harrastusporukka voi toimia rekisteröimättömänä, mutta silloin se ei ole oikeushenkilö. Se ei voi omistaa omaisuutta, tehdä sopimuksia, avata tiliä omiin nimiinsä eikä hakea useimpia avustuksia, ja vastuu tekemisistä jää niille henkilöille, jotka ovat toimineet porukan nimissä. Käytännössä rekisteröinti tulee ajankohtaiseksi heti, kun seura alkaa kerätä jäsenmaksuja, palkata ohjaajia tai hakea kunnan tai lajiliiton tukea.

Rekisteröity yhdistys puolestaan vastaa sitoumuksistaan omalla omaisuudellaan. Hallituksen jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa yhdistyksen veloista, kunhan he hoitavat tehtävänsä huolellisesti ja lain mukaan.

2. Perustamiskirja ja kolme perustajaa

Perustamiskirjan allekirjoittaa vähintään kolme perustajajäsentä, joiden on oltava vähintään 15-vuotiaita. Perustamiskirjasta käy ilmi, että yhdistys on perustettu, mitkä säännöt sille on hyväksytty ja ketkä ovat perustajia. Yhdistysrekisteri hyväksyy myös sähköisesti allekirjoitetun perustamiskirjan, kunhan siitä näkyy selvästi, että allekirjoitus on sähköinen.

Samassa perustamiskokouksessa valitaan yleensä ensimmäinen hallitus ja puheenjohtaja. Puheenjohtajan on asuttava Euroopan talousalueella, ellei PRH myönnä poikkeuslupaa.

3. Säännöt ratkaisevat myöhemmän arjen

Säännöissä on mainittava vähintään yhdistyksen nimi, kotikunta sekä tarkoitus ja toimintamuodot. PRH tarkastaa, että säännöt täyttävät yhdistyslain vaatimukset eivätkä sääntömääräykset ole ilmeisen lainvastaisia. Tämä on se kohta, jossa hakemukset useimmiten viivästyvät.

Kannattaa käyttää aikaa niihin kohtiin, joita joudutaan soveltamaan joka vuosi: miten jäsenmaksusta päätetään, kuka hyväksyy uudet jäsenet, milloin kevät- ja syyskokous pidetään ja miten kokouskutsu toimitetaan. Jos kutsutavaksi kirjataan sanomalehti-ilmoitus, seura on sidottu siihen vielä vuosien päästä. Sähköposti tai seuran kotisivu on useimmille nykyseuroille käytännöllisempi.

4. Perustamisilmoitus ja mitä se maksaa

Ilmoitus tehdään yhdistysrekisteriin PRH:n sähköisessä palvelussa. Elokuussa 2026 ohjatun perustamisilmoituksen käsittelymaksu oli 60 euroa ja ilman ohjattua perustamista tehdyn ilmoituksen 120 euroa. Ohjattu ilmoitus on siis sekä halvempi että nopeampi, koska se ohjaa säännöt valmiiseen muotoon.

Rekisteröinnin jälkeen yhdistys saa Y-tunnuksen. Sen jälkeen se voi avata pankkitilin omiin nimiinsä, tehdä sopimuksia ja hakea avustuksia. Tarkista voimassa olevat maksut aina PRH:n hinnastosta, sillä käsittelymaksut muuttuvat vuodenvaihteissa.

5. Ensimmäinen vuosi: mitä rekisteröinnin jälkeen tulee

Tässä kohtaa moni uusi seura yllättyy. Rekisteröinti oli kertaluontoinen, mutta sen jälkeen alkaa toistuva hallinto: jäsenluettelon ylläpito, jäsenmaksujen laskutus ja perintä, kirjanpito ja tilinpäätös, toiminnantarkastus sekä kevät- ja syyskokoukset pöytäkirjoineen.

Yhdistyslaki edellyttää, että yhdistys pitää jäsenistään luetteloa, jossa on kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. Käytännössä seurat tarvitsevat enemmän: huoltajan yhteystiedot, ryhmän, jäsenmaksun tilan ja läsnäolot. Kun nämä ovat kolmessa eri taulukossa, virheet syntyvät laskutuksessa.

6. Yleishyödyllisyys ja verotus lyhyesti

Suurin osa urheiluseuroista on verotuksessa yleishyödyllisiä yhteisöjä. Yleishyödyllinen yhdistys on verovelvollinen elinkeinotulostaan ja kiinteistötulostaan silloin, kun kiinteistöä on käytetty muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen. Jäsenmaksut ja varsinaisen toiminnan tuotot eivät pääsääntöisesti ole veronalaista tuloa.

Yleishyödyllisyyttä ei haeta erikseen lomakkeella, vaan Verohallinto arvioi sen yhdistyksen sääntöjen ja tosiasiallisen toiminnan perusteella. Yhdistys antaa veroilmoituksen lomakkeella 6C. Jos seura myy esimerkiksi mainostilaa tai kahviotuotteita laajassa mitassa, kannattaa varmistaa Verohallinnolta, miten toimintaa kohdellaan.